?

Log in

No account? Create an account
syyskuu 2009   01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30

5. syyskuuta 2009


Uusille urille

Posted on 05.09. 2009 at 20:20
Tags: ,
Hiljaiselo Biologiblogissa on jatkunut melkein vuoden. Tämä on blogin viimeinen merkintä.

Viime vuoden loppupuolella kävin ammatinvalintapsykologin juttusilla muutamaan otteeseen. Sain tehdä kivoja testejä, joiden avulla kartoitetaan mielenkiinnon kohteitani, työskentely- ja ajattelutapojani ja muuta vastaavaa. Tämän seurauksena päädyin puoleksi vuodeksi työkokeiluun, toimistotöihin. Halusin testata, onko toimistossa työskenteleminen todella sellaisia kuin kuvittelen sen olevan, ettei vaan jälleen kävisi niin kuin biologiankin kohdalla, että mielikuvani oli kaukana todellisuudesta.

Niinhän siinä sitten kävi, että jo muutaman viikon jälkeen aloin olla aika varma siitä, että olen vihdoin ja viimein löytänyt edes sen summittaisen suunnan tulevalle työuralleni. Puolen vuoden jälkeen olin asiasta sen verran varma, että aloitimme työnantajan kanssa oppisopimuskoulutuksen käytännön asioiden selvittelyn, papereiden täyttämisen ja muut toimenpiteet, jotka lopulta johtivat siihen, että aloitin oppisopimuskoulutuksen tämän viikon tiistaina eli syyskuun ensimmäinen päivä. Suoritan liiketalouden perustutkinnon, talous- ja toimistopalvelujen osaamisalalta. Minusta tulee taloushallinnon merkonomi.

Ei sitten tullut minusta "oikeaa" biologia. Näin jälkeenpäin kun ajattelen, syy yliopistoon hakeutumiselle oli minulla aivan väärä. Se oli yksinkertaisesti se, että olin käynyt lukion, ja elin siinä harhassa, että lukiosta kuuluu mennä yliopistoon. Tämän jälkeen piti vain keksiä, mitä sinne menisi lukemaan. Biologia tuntui ainoalta sellaiselta aineelta, jota a) ymmärsin ja b) jonka opiskelu tuntui mielekkäältä. Luontodokumenttibiologien kuvat silmissä kiiluen lähdin sitten biologiaa opiskelemaan. En miettinyt työllisyysnäkymiä tai sitä, millaisiin tehtäviin biologit yleensäkään työllistyvät. Minulla ei myöskään ollut hajuakaan siitä, mitä tutkijan työ todellisuudessa on. En siis tiennyt, mihin soppaan lusikkani lykkäsin, mutta tapanani on syödä lautanen tyhjäksi ennen luovuttamista.

Kyllä biologia minua edelleen kiinnostaa, mutta vain sen verran kuin on aina ennenkin kiinnostanut. Kyse lienee siis harrastuneisuudesta, kevyestä innostuksesta ja uteliaisuudesta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan. Tällä intohimon määrällä ei kuitenkaan vielä työskennellä alalla, eikä tällä mentaliteetilla tehdä niitä töitä, mitä olisi tarjolla.

Kiitos kaikille teille, jotka olette Biologiblogia vuosien varrella seuranneet – olettaen, että joku tätä vielä silmällä pitää, näin pitkän radiohiljaisuuden jälkeen. Valitettavasti blogin loppuhuipennus oli ennemminkin antikliimaksi, eikä varmaan järin kannustava kenenkään sellaisen mielestä, joka on biologiaa omaksi alakseen harkitsemassa. Mutta tästä opimme ainakin sen, että ammatinvalinta ei aina ole helppoa, sekä sen, että harvat päätökset ovat lopullisia, eli ihmisellä on oikeus muuttaa mieltään ja tehdä jyrkkiäkin käännöksiä elämässään.

Edellinen päivä  Seuraava päivä